Standardi
Standardi on jonkin organisaation esittämä määritelmä siitä, miten jokin asia tulisi tehdä. Merkittäviä "virallisia" standardointijärjestöjä ovat kansainvälinen ISO, saksalainen DIN, eurooppalainen CENELEC ja suomalainen SFS. ITU on tietoliikennehallintojen yhteinen standardointielin. Standardeja laativat myös ammatilliset organisaatiot kuten IEEE (Ethernet-lähiverkot ym.) ja vielä vähemmän organisoitunut IETF (Internet).
Standardien muotoja
Viime aikoina standardoinnissa merkittävä roolin ovat ottaneet yritysten yhteiset melko epävirallisesti organisoidut konsortiot ja foorumit, esimerkiksi W3C (WWW-teknologiat) ja ATM Forum. Lisäksi on olemassa yritysten välisiä hyvin organisoituja standardointielimiä: esimerkiksi ETSI (GSM-verkot, GPRS, UMTS), ECMA ja SAE(autoala).
Standardien nimitykset vaihtelevat suuresti:
- standardi (ISO)
- normi (DIN)
- suositus (IEEE, ITU)
- kommenttipyyntö (IETF RFC).
De facto -standardit ovat laajalti käytettyjä määriteltyjä toteutustapoja, jotka ovat saavuttaneet standardinomaisen aseman ilman virallisen stardardin statusta. Ratkaisut perustuvat ainoastaan menetelmän kehittäjän valintoihin, eivätkä laajaan eri tavoitteiden huomioimiseen kuten viralliset standardit yleensä.
Standardien merkityksestä
Standardit mahdollistavat muun muassa:
- yhteistoiminnan; systeemit ja organisaatiot (tieto, prosessit, valmistus, tuotteet ym.) voidaan liittää toisiinsa. Tämä taas mahdollistaa mm. erikoistumisen.
- alihankinnat yhtenä yhteistoiminnan muotona; tuotteen osat voidaan valmistaa hajautetusti, kun kaikilla on sama yhdistävä standardi käytössä.
- useampaa kuin yhtä valmistajaa voidaan käyttää tuotteen osassa.
- yhteistyökumppaneiden arvioinnin; kun mahdollisella yhteistyökumppanilla on tietty standardi, esim. laadun osalta käytössä, yhteistyökumppania voidaan arvioida ja sen toimintaa, esim. laatua ennakoida
- standardi yhdistää joukkoa toimijoita suuremmaksi, voimakkaammaksi toimijaksi.
Näiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta standardoidun tuotteen tms. valmistamisen yksikkökustannukset voivat alentua ja se voi saada laajemman markkinan. Tuotteen käyttäjien kannalta standardit mahdollistavat kilpailuttamisen ja toimitusvarmuuteen pyrkimisen.
Standardinen merkityksestä esimerkki on valtiollisella tasolla esim. DIN, Deutsche Industrie Normen. Se teki saksalaisista tuotteista yhteensopivia tietyllä tasolla. Globalisaation myötä maailmanlaajuisista standardeista tulee yhä tärkeämpiä.
Jos yritys on mukana uuden standardin luonnissa, se saa siitä kilpailuetua. Se voi vaikuttaa standardin lopulliseen sisältöön ja se ymmärtää standardia nopeammin ja syvällisemmin kuin sivusta mukaan tullut yritys.
Eri alojen standardeja ja standardointiorganisaatioita
ISO
- ISO 3103 - vakioitu tapa valmistaa teejuoma aistinvaraisiin kokeisiin
- ISO 3591 - määrittelee sarjan laseja viinin maisteluun
- ISO 8601 - numeerinen ilmaisutapa ajalle ja päivämäärälle
- ISO 9000 - sarja laadunhallintaa käsitteleviä standardeja ja ohjeita
- ISO 14000 - sarja ympäristöasioiden hallintaa käsitteleviä standardeja
IEEE
ITU
Muita standardeja
- CMMI - tietojärjestelmien kehittämisen standardikokoelma
- ITIL - tietojärjestelmäpalveluiden hallinnan parhaiden käytäntöjen kokoelma
- IFRS - kansainvälinen taloudellisia raportteja koskeva standardi
- GAAP - kirjanpitoa koskeva standardi
- HACCP- elintarvikealan standardi turvalliseen elintarvikkeiden käsittelyyn
Konsortioita
- Unicode - kaikki maailman kielet kattava merkistöstandardi
Aiheesta muualla
Luokka:Standardit